Äitiä vähän hävetti, kun muskarin kevätjuhlaan mentiin pari viikkoa sitten kuin maatilalliset ikään. Nätit mekot ja farkut ja kauluspaidat. JA KUMPPARIT. Ne jotka oltiin haettu Esikoiselle kaupasta kaksi päivää aikaisemmin, kun ne talvikengät sanoivat sopimuksensa irti. (Kiharapään jalkaan mahtuivat nuo Esikoisen vanhat CeLaVit.)
Nyt kun pihakaan ei enää ole juurikaan märkä, alkoi tuntua siltä, että kenkäkauppaan pitäisi ehkä lähteä uudestaan. (Se muskarin kevätjuhliin kumpparit jalassa meneminen ei ilmeisesti vielä saanut aikaan tarpeeksi vahvaa tunnetta siitä, että lapsilla olisi syytä olla kumppareiden lisäksi vaikkapa lenkkarit.)
Äidin mielestä lapset pärjäävät kesän hyvin kolmilla kengillä. Saappaat, kunnolliset lenkkarit ja crocsit. Tänään lähdettiin sitten hakemaan niitä kunnollisia lenkkareita. Haluttiin sen väriset, että sekä neidit että herrat voivat niitä käyttää (lue: haluttiin äidin mieleen olevaa väriä). Haluttiin kestävät ja hyvät jalassa, nahkaiset. Ja haluttiin tarrat (eikä niitä viheliäisiä naruja, jotka pitää solmia ainakin kolme kertaa kauppareissun aikana). Valinnanvaraa ei juuri ollut. Heti kun uudet kengät kaupasta löydettiin, vaihdettiin Esikoisen jalasta vanhat raidalliset lenkkarit Kiharapään jalkaan. Sinne ne sopivat huomattavasti paremmin senttien puolesta.
Ja sitten piti vielä vähän tuhlata. Ostettiin sekä Kiharapäälle että Esikoiselle vielä yhdet kengät. Äiti nimesi ne höpöhöpökengiksi. Höpöhöpökengät onkin sitten Kiharapään ensimmäiset uudet kengät, neiti kun on perinyt kaikki kenkänsä tähän asti käytettyinä.
Esikoinen tykkäsi uusista kengistään kovasti. Mitäs tykkäät isi?
PPS: Kenkiä ei siivottu kuvaamista varten. Ja vielä on Esikoinen vailla crocseja, kun vanhat on siirretty Kiharapään käyttöön.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti